Back

EU-projektit avaavat ovia isojen pelurien maailmaan

"Hyviä ideoita Suomesta
kyllä löytyy!"
EU-projektit avaavat ovia isojen pelurien maailmaan

Ismo Kauppinen
Toimitusjohtaja, Gasera Oy
panelisti
 

Turkulaisen Gasera Oy:n toimitusjohtaja Ismo Kauppisella on vankka kokemus rahoitushauista ja EU-hankkeista. Rahoituksen ja kontaktien saaminen on jo sinänsä pienelle yritykselle tärkeää. Erityisesti se hyötyy EU-hankkeista silloin, kun hanke tukee yrityksen teknologisia ja strategisia tavoitteita, Kauppinen pohtii Tekesin haastattelussa (26.11.2009). Tämä johtuu Kauppisen mukaan siitä, että teknologia tuo globaalia kilpailukykyä, mutta samalla sen rahoittaminen sisältää erittäin suuren riskin.

Muun muassa kaasuanalysaattoreita valmistavan yrityksen perustajajäsentä kiinnostaa teknologiabisnes – etenkin sellainen, jolla vaikutetaan ihmisten tai luonnon hyvinvointiin.

EU:n puiteohjelmat ovat olleet yrityksen kasvulle elintärkeitä. EU-rahoitushaku mahdollisti muun muassa Turun yliopiston laboratoriosta lähtöisin olevan teknologian pitkäjänteisen tuotekehityksen kaupattaviksi tuotteiksi ja lopulta kannattavaksi maailmanlaajuiseksi liiketoiminnaksi.

– Tällainen prosessi sisältää tutkimusta, joka on liian kallista yksityisellä rahalla tehtäväksi. Toisin sanoen yksityinen raha ei ole tarpeeksi kärsivällistä, jotta se soveltuisi tutkimuspainotteisen tuotekehityksen rahoittamiseen, Kauppinen selventää.
 

EU-kriittisyydestä pontta vaikuttamiseen

Euroopan unionin mittapuulla Suomi on pieni jäsenvaltio, mikä asettaa Kauppisen mukaan omat haasteensa vaikutusmahdollisuuksiimme. Suomi on ollut EU-jäsen jo yli kaksikymmentä vuotta. Tuona aikana on koettu merkittäviä muutoksia, ja yleinen EU-kriittisyys on ajanut Kauppisen mukaan myös Suomen puolustamaan voimakkaammin kansallisia erityisetujaan.

– Suomi on mielestäni ottanut aktiivisen otteen. En tarkoita pelkästään ministerien ja virkamiesten toimimista Suomen edunvalvojina Brysselissä vaan myös epävirallisten vaikuttamisen keinojen ja kanavien hyödyntämistä.

EU-projekteihin liittyvä lobbaus on lähes poikkeuksetta ollut hankkeiden koordinaattorien vastuulla, joten siitä Kauppisella ei kokemusta ole. Hän pitää lobbausta kuitenkin mahdollisuutena tuoda esiin omia ideoitaan, ja sitä kautta vaikuttaa muun muassa tuleviin EU-hakuihin.
 

Verkostot kasvavat

Tuotekehitysrahoitus EU-projektien myötä on myös mahdollistanut sellaisen riskin ottamisen, mikä muilla rahoitusmuodoilla olisi mahdotonta.

 
"Yksityinen raha ei ole tarpeeksi kärsivällistä, jotta se soveltuisi tutkimuspainotteisen tuotekehityksen rahoittamiseen."
 
– Se on osoittautunut kannattavaksi. EU-tutkimusprojekteista on syntynyt myös sellaisia kumppaniverkostoja, jotka avaavat ovia isojen pelurien maailmaan.
 
Kumppanuusprojekteissa on usein eri kokoisia toimijoita ympäri Euroopan, ja projektin aikana pääsee luomaan suhteita päättävässä asemissa oleviin kontakteihin. Usein suorana hyötynä on pääsy mukaan uusiin EU-hankkeisiin jonkin kumppanin kautta.
 
– Ensimmäinen projektimme lähti liikkeelle VTT:n kautta ja kaikki seuraavat ovat syntyneet näiden hankkeiden verkostoista. Lisäksi ovia on avautunut turvallisuusalan hankkeissa muun muassa rikoslaboratorioon, jossa olemme päässeet tekemään mittauksia oikeilla huume- ja räjähdenäytteillä.
 
 

"Konsulttien apu nykyään välttämättömyys"

Suomessa esimerkiksi Tekes markkinoi aktiivisesti EU-rahoitushakujen hyötyjä yrityksille. Tiedottamalla pyritään myös aktiivisesti kumoamaan myyttiä EU-tuotekehitystukien hakemisen vaikeudesta. Kauppinen näkee, että konsulttien apu hakemuksien kirjoittamisessa on tänä päivänä välttämättömyys – tähänkin löytyy onneksi hyviä toimijoita Suomesta.

– Joitain vuosia sitten yleinen käsitys oli, että hakeminen on vaikeaa sekä työlästä, ja läpimenon mahdollisuudet pienet. Itse koin tilanteen muutaman ensimmäisen kumppanuusprojektimme kohdalla päinvastaiseksi. Nykyään kilpailu rahoituksesta on kiristynyt. Suuri määrä hakemuksista saa kovat pisteet. Tällöin eroja haetaan sellaisilla asioilla, joita harjaantuneet konsultit osaavat tuoda pöytään.

Osallistumalla SuomiAreenan paneeliin Kauppinen kertoo voivansa välittää sanomaa alikäytetyn EU-rahoituksen mahdollisuudesta suomalaisille teknologiayrityksille. Kauppisen mielestä luotettavat, täsmälliset, sitoutuneet ja osaavat suomalaiset voisivat hyödyntää EU-rahoitusta nykyistä tehokkaammin liiketoiminnan rahoittamiseen.

– Hyviä ideoita Suomesta kyllä löytyy! Kauppinen toteaa.

 

Ismo Kauppinen on perheineen Liedossa asusteleva, Turun yliopistosta valmistunut fysiikan tohtori ja kahden lapsen isä. Hän on Gasera Oy:n toimitusjohtaja, yksi pääomistajista sekä perustajajäsen. Gasera on perustettu vuonna 2004 ja se kaupallistaa alun perin Turun yliopistosta lähtöisin olevaa patentoitua kaasujen pitoisuuksien mittausteknologiaa kansainvälisille markkinoilla. Gaseran pitkän tähtäimen visiona on tuoda high-end mittausteknologia tavallisten kuluttajien hyödynnettäväksi antamaan tietoa hengittämämme ilman terveysvaikutuksista. Gaseran lisäksi Kauppien toimii myös muissa startupeissa sijoittajana, hallitusroolissa ja founderina. Vapaa-aikansa Kauppinen viettää muun muassa ainutlaatuisessa Turun saaristossa perheensä kanssa veneillen.

 


Kolme sanaa


CSC

Suomalaisen ICT-alan huippuosaaminen.

Tutkimus

Tutkimus on kestävän kasvun kannalta välttämätöntä aloilla, joilla asiakkaan ongelmia ratkaistaan teknologian avulla. Tutkimuksen rahoittaminen yksityisellä rahalla bisneksessä ei ole tyypillisesti mahdollista tai edes järkevää, koska tutkimukselle on vaikea asettaa tiukkoja aikataulutavoitteita. Vapaa tutkimus yliopistoissa on perusta uusien ilmiöiden löytämiselle ja niiden ymmärtämiselle. Nämä puolestaan mahdollistavat kehityksen pitkällä tähtäimellä. Nykyisin tutkimusryhmien pitää itse hakea rahoitusta tutkimukselleen. Kilpailu tiukentaa hankkeiden tavoitteellistamista ja konkreettisen hyödynnettävyyden korostamista, mikä asettaa mielestäni ristiriidan vapaan tutkimuksen peruslähtökohdalle – vapaudelle.

Kilpailukyky

Jatkuvaa muutosta ja mittaamista. Kansallisella tasolla kilpailukyky tuo mieleen koulutusjärjestelmän, joka luo perustan Suomen kilpailukyvylle. Teknologia, tietotaito sekä muut immateriaalioikeudet antavat hyvän perustan suomalaisten yritysten kilpailukyvylle kansainvälisillä markkinoilla isojenkin toimijoiden edessä.