Sidosryhmät ja vuorovaikutus

CSC käy aktiivista ja jatkuvaa vuoropuhelua eri sidosryhmiensä kanssa. Tavoitteena on vahvistaa sidosryhmäsuhteita, ymmärtää CSC:hen kohdistuvia odotuksia ja toiveita sekä pyrkiä vastaamaan niihin entistä paremmin. Vilkkainta vuorovaikutus on CSC:n palveluiden käyttäjien, asiakkaiden ja omistajien, henkilöstön, yhteistyökumppaneiden sekä tutkimusinfrastruktuurirahoittajien kanssa. Muita keskeisiä sidosryhmiä ovat viranomaiset, paikallisyhteisöt ja tiedotusvälineet.

Yhteistyö ja verkostoituminen kaikkien alan toimijoiden kanssa on avointa ja luo mahdollisuuksia näkemysten jakamiseen ja kehittämiseen. CSC:n asiantuntijat osallistuvatkin laajasti toimialan ohjelmiin, hankkeisiin ja yhteistyöfoorumeihin.

Sidosryhmien odotuksia kartoitetaan säännöllisin tutkimuksin (esim. asiakaskyselyt ja -haastattelut ja henkilöstökyselyt), henkilökohtaisten tapaamisten ja laatukokousten kautta sekä seuraamalla ja osallistumalla toimialan ajankohtaisiin keskusteluihin. Keskeisiä foorumeja ovat myös toimialan johdon ja asiantuntijoiden verkostot sekä hankkeet.

Yhteistyö ja verkostoituminen kaikkien alan toimijoiden kanssa on avointa ja luo mahdollisuuksia näkemysten jakamiseen ja kehittämiseen.

Asiakkaat

CSC:n asiakkaita ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja tutkimusinfrastruktuurit, kulttuuri- ja muistiorganisaatiot, opetus- ja kulttuuriministeriön toimiala sekä julkishallinnon organisaatiot. Yhtiö voi myydä hankintalain puitteissa vähäisessä määrin palveluitaan muillekin tahoille.


Asiakasohjautuvuus

CSC:n palvelu- ja kehitystoiminta perustuu vahvaan asiakasvuorovaikutukseen ja yhdessä tekemiseen. Asiakaslähtöisyyden varmistamiseksi CSC:llä sovelletaan asiakasohjausmallia, joka määrittelee sen, miten asiakasohjautuvuutta toteutetaan yhtiön strategiaprosessissa, palveluiden elinkaarimallin eri vaiheissa sekä uusia avauksia koskevassa päätöksenteossa ja priorisoinnissa.

Ohjausmallin mukaisesti CSC on tiivistänyt yhteistyötä asiakkaiden ja niiden verkostojen kanssa osallistamalla asiakkaat strategiatyöhön. CSC:n strategian asiakasohjautuvuus varmistetaan työmuodoilla, jotka tuottavat tietoa asiakkaiden tarpeista ja odotuksista. Asiakastapaamisten ja muun päivittäisen asiakastyön ohella hyödynnetään mm. verkostotapaamisia, verkkoaivoriihiä ja asiakaskyselyjä. Myös asiakkaiden omat strategiat ja tiekartat ovat CSC:lle tärkeitä tietolähteitä, sillä ne avaavat asiakkaiden tulkintoja toimintaympäristön muutosvoimista ja niihin kytkeytyvistä mahdollisuuksista sekä kertovat asiakkaiden tavoitteista (esim. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen digitalisaation tiekartta, Jatkuvan oppimisen toimintaympäristö ja Tutkimuksen kansainvälistyvä yhteistyöympäristö http://ka.csc.fi).

CSC haastatteli kaikkien korkeakoulujen rehtoreita osana Luottamus&Maine -tutkimusta ja tulokset jaettiin myös korkeakoulujen rehtoreiden neuvostojen, Arenen ja Unifin hyödynnettäväksi lausunnoissaan CSC:n strategiasta. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen ICT:n ohjausyhteistyöhön osallistuvien ryhmien kanssa järjestetty yhteinen seminaari osoittautui palautteen perusteella CSC:n strategian lisäksi hyödylliseksi myös muista näkökulmista. Jatkossa näitä yhteistä tilannekuvaa ja kehityskohteita koskevaa näkemystä jakavia seminaareja järjestetään yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. 

CSC keskustelee aktiivisesti asiakkaiden kanssa palveluiden kehityssuunnista ja uusista yhteistyömuodoista. Tärkeimmät foorumit keskustelulle ovat arkisessa asiakastyössä kohtaaminen, palveluihin liittyvät säännölliset asiakastapaamiset ja asiakkuudenhoitomallin vuosikellon mukaiset yleisemmän tason tapaamiset. Näistä tapaamisista saadaan uusia aloitteita, joita työstetään yhdessä asiakkaiden kanssa. Tapaamiset vahvistavat yhteistyötä ja jatkuvaa palvelujen ohjausta.

Korkeakoulutukseen ja tutkimukseen liittyvät ideat ja kehitystarpeet kerätään korkeakoulujen tietohallintojohdon verkostojen kanssa luotuun Ideapankkiin, josta ne ohjataan oikeille toteuttajille. Ideapankin avulla jaetaan myös tietoa korkeakoulujen kesken ja muille sidosryhmille. Ideoita voivat jättää, kommentoida ja seurata alojen edustajat organisaatioasemasta riippumatta. Ideoita edistää joka toinen viikko kokoontuva ideatoimikunta, joka koostuu korkeakoulujen tietohallintojohdon verkostojen edustajista sekä CSC:n yhteyshenkilöistä. Toimintaprosessia ollaan laajentamassa korkeakouluista tutkimuslaitoksiin ja toisaalta yhteisiin kysymyksiin opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla.

Palvelun kypsyttyä tuotantovaiheeseen asiakasohjautuvuuden keinot muuttuvat. Usein palvelun ohjaamisesta vastaa asiakkaiden muodostama erityinen ohjausryhmä. Palvelun houkuttelevuutta ja käyttöä seurataan palvelusta riippuen esimerkiksi säännöllisillä laatupalavereilla, tilastoilla sekä asiakaskyselyillä, joilla selvitetään asiakaskokemusta. Asiakaskyselyt ja muu palaute antavat suuntaa myös palvelun jatkokehitykselle. Palvelun elinkaaren hiipuminen todennetaan käyttöastetietojen ja asiakaskyselyjen perusteella.


Asiakasyhteistyö

CSC jatkoi asiakasyhteistyön syventämistä useissa asiakasryhmissä ja yhteistyömallin kehittämistä yhdessä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Painopisteinä olivat tutkimuslaitokset ja korkeakoulut sekä niiden verkostot. Keskeisimmäksi teemaksi nousi yhteistyö tutkijoiden, opettajien, oppijoiden ja TKI-toimijoiden palveluiden kehittämiseksi.

Kaikkien korkeakoulujen kanssa keskusteltiin säännöllisesti sekä kahden välisestä yhteistyöstä että opetus- ja kulttuuriministeriön tarjoamien palveluiden hyödyntämisestä. Yhteistyön helpottamiseksi korkeakoulujen sekä useimpien tutkimuslaitosten ja CSC:n välillä on kaksisuuntaiset puitesopimukset, jotka mahdollistavat tilaajan ja tuottajan roolin molemmille osapuolille. Puitesopimus, henkilötietojen käsittelyn ehdot, palveluhinnasto, maksuehdot ja turvallisuussopimus ovat samoja korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Näin joustavoitettiin erityisesti asiantuntijapalveluiden välittämistä osapuolten kesken ja eri yhteishankkeissa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa tutkimus- ja innovaatiotoimijoiden kanssa datanhallinnan ja laskennan tutkimusinfrastruktuurien kehittämisohjelman (DL2021) vuosina 2017–2021. Kehittämisohjelman osana ministeriön maksamat CSC:n palvelut on avattu myös tutkimuslaitosten käyttöön ja toisaalta korkeakoulujen opetuskäyttöön sekä entistä laajemmin TKI-toimintaa palvelemaan. Tutkimuslaitosten tutkijoiden kanssa oltiin jatkuvassa yhteydessä ja järjestettiin yhteisiä työpajoja ja koulutuksia. Ammattikorkeakoulujen TKI-johdon verkoston kanssa puolestaan organisoitiin yhteisiä toimia eri alojen sovellusesimerkkien kokoamiseksi ja jakamiseksi. Aktiivisten käyttäjien määrä tutkimuslaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa kasvoi voimakkaasti. 
 

Monipuolista näkemystä

CSC hakee aktiivisesti ulkopuolista näkemystä erilaisilta asiantuntijaryhmiltä toimintansa kehittämiseksi.

Keskeisiä yhteistyöverkostoja, joiden kautta CSC saa tietoa ja palautetta toiminnastaan, ovat Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. Tutkimuslaitosten yhteenliittymä TulaNet on monipuolinen yhteistyön kanava tutkimuslaitosten kanssa. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten johtoa tavattiin ja yhteistyötä kehitettiin verkostojen puitteissa säännöllisesti.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmä ylläpitää kokonaiskuvaa korkeakoululaitoksen ICT:stä yhteistyössä korkeakoulujen verkostojen kanssa ja kokoaa Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen digitalisaation tiekarttaa (http://ka.csc.fi). Se toimii korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurin ohjausryhmänä ja käy keskustelua sekä tekee esityksiä opetus- ja kulttuuriministeriön CSC:ltä korkeakouluille ostamien palveluiden sisällöstä ja linjavalinnoista. Ryhmä toimii myös Funet-yhteisön valtuuttamana työvaliokuntana.

Keskeisiä korkeakoulujen organisoimia yhteistyöverkostoja ovat myös esimerkiksi Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalvelujen ja hallinnon yhteistyöryhmä (KOOTuki) sekä laajempana kokoonpanona toimintansa uudelleen organisoinut ja muodollisesti vuoden 2020 alusta aloittanut Finn-ARMA -tutkimuksen tuen ja hallinnon verkosto. Korkeakoulujen tietohallintojohtajien yhteistyöverkostot AAPA ja FUCIO sekä yliopistojen opintohallintojohtajien yhteistyöverkosto OHA-forum ja Ammattikorkeakoulujen opintoasiainpäälliköiden yhteistyöverkosto sekä ammattikorkeakoulujen TKI-johtajien verkosto ovat tarjonneet CSC:lle jatkuvan mahdollisuuden yhteiseen vuoropuheluun.

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut datanhallinnan ja laskennan kehitysohjelmalle ohjausryhmän huolehtimaan tutkimusinfrastruktuurin ja palvelujen laajasta hyödynnettävyydestä sekä palvelujen koordinoinnista, arvioinnista ja priorisoinnista

 

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut datanhallinnan ja laskennan kehitysohjelmalle ohjausryhmän huolehtimaan tutkimusinfrastruktuurin ja palvelujen laajasta hyödynnettävyydestä sekä palvelujen koordinoinnista, arvioinnista ja priorisoinnista. Vuoden aikana uudelleen asetetun Tieteellisen laskennan yhteistyöfoorumin tehtävänä on puolestaan arvioida tieteellisen laskennan tulevaisuuden kehitystä suomalaisten korkeakoulujen ja suomalaisen tutkimuskentän kannalta. Tieteellisen laskennan yhteistyöfoorumi edistää oman toimialansa palvelujen kehitystä sekä ehdottamaa linjauksia ja toimenpiteitä, jotka parantavat tietoteknistä yhteentoimivuutta ja arkkitehtuurityötä. Lisäksi ministeriö on asettanut Tutkimushallinnon tietovirtojen ja tutkimustietovarannon johto- ja ohjausryhmät sekä Oppijan tietovirtojen ja VIRTA-opintotietopalvelun ohjausryhmän, jotka ohjaavat vastuualueillaan CSC:n tuottamien palveluiden kehitystä.

CSC:n tutkimuksen palveluista saadaan säännöllisesti palautetta myös Tieteellisen asiakaspaneelin kautta.
 

Asiakasviestintä

CSC pyrkii aktiivisesti tavoittamaan eri sidosryhmiään viestinnän keinoin osana asiakasyhteistyön edistämistä ja yhteiskunnallista vaikuttamista. Vuonna 2019 CSC jatkoi vuorovaikutteisen ja kohdennetun asiakasviestinnän kehittämistä. CSC:n strategisesti tärkeiden teemojen sisältöjä kehitettiin verkkosivuilla ja muussa sisällöntuotannossa. Monikanavaista toimintaa vahvistettiin hyödyntäen erityisesti sosiaalista mediaa jakelukanavana. 

Vuonna 2019 CSC julkaisi yhteensä 73 uutista. Tärkeimpänä lehdistöä kiinnostavana aiheena toimi Suomen johtaman LUMI-konsortion valinta kesäkuussa yhdeksi maailman tehokkaimpiin kuuluvan EuroHPC-supertietokoneen tulevaksi isännäksi. Mediajulkisuus Suomelle, CSC:lle ja LUMI-supertietokoneelle oli merkittävä niin Suomessa, kuin myös muissa EU-maissa. Kiinnostus Kajaanin datakeskukseen rakennettavaa LUMI-hanketta kohtaan jatkui koko vuoden ja sai huomiota tiede- ja teknisten julkaisujen ohella myös yleis- ja talousmediossa. Myös DL2021-hankkeen eteneminen PUHTI ja ALLAS -ympäristöjen avaamiseen kiinnosti erityisesti käyttäjäorganisaatioita korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa sekä Kajaanin alueen medioita. 

Esimerkkejä kohdennetusta asiakasviestinnästä ovat CSC:n uutiskirjeet, joiden aiheet ovat jaoteltu eri kiinnostusalueiden mukaan. Vuonna 2019 lähetettiin yhteensä 23 ajankohtaista uutiskirjettä: kuusi tutkimuksen, kuusi koulutuksen ja opetuksen ratkaisujen, kaksi julkishallinnon digitalisaatio, tuotekehitys ja innovaatiot -alueen sekä yhdeksän CSC:n asiakaskoulutuksen uutiskirjettä. 

 

Sosiaalisen median kanavista tehokkain lukujen valossa oli Facebook, joka aktiivisin kanava ja tuo myös kanavista eniten liikennettä verkkosivuille.

 

CSC:n sosiaalisen median strategian kehitykseen panostettiin voimakkaammin vuonna 2019. Kehitys on ollut positiivista ja CSC:n seuraajamäärät kasvoivat kaikissa kanavissa. Voimakkainta kasvu oli Instagramissa, jossa lanseerattiin uusi konsepti lifeatcsc, joka valottaa CSC:n arkea työntekijöiden näkökulmasta. Sosiaalisen median kanavista tehokkain lukujen valossa oli Facebook, joka aktiivisin kanava ja tuo myös kanavista eniten liikennettä verkkosivuille. Kaikissa some-kanavissa koko vuoden aikana eniten seuraajien reaktioita keräsivät uutiset Euro-HPC-yhteistyön aloittamisesta. CSC jatkaa some-strategian ja kanaviensa kehittämistä myös vuonna 2020.
 

Asiakastyytyväisyys (Asiakaspulssi)

Vuonna 2019 CSC:n palveluita käyttäville suunnattuun kyselyyn vastasi n. 15% kyselyn saaneista. CSC:n asiakaspalvelua pidetään yleisesti laadukkaana ja palvelut koetaan hyödyllisiksi. Asiakaspalvelu saa myös jatkuvasti kiitosta ystävällisyydestään ja asiantuntijuudestaan. Vastaajista kolme neljästä suosittelisi CSC:n palveluja kollegalleen. CSC kerää palautetta asiakastyytyväisyyskyselyillä, sosiaalisessa mediassa sekä asiakaskohtaamisten kautta. Asiakaskokemusta pyritään kartoittamaan jatkossa entistä enemmän digitaalisten kohtaamistilanteiden yhteydessä. CSC kehittää vuoden 2020 aikana uusia mittauspisteitä parantaakseen palvelujaan ja asiakaskokemustaan entisestään.
 

Asiakaskoulutus

CSC:n asiakaskoulutuksen tavoite on tarjota asiakkaille laadukasta lähiopetusmuotoista ”hands-on-koulutusta”. Pääasiallisesti CSC kouluttaa asiakkaita tieteellisen laskennan-, data-analyysin-, tietoverkkojen- sekä tiedonhallinnan ja -jakamisen palveluissa.  Vuosi 2019 oli asiakaskoulutuksessa muutosten vuosi. CSC lähti edistämään asiakkaidensa verkkokoulutusmahdollisuuksia ottamalla käyttöön Moodle-pohjaisen verkko-oppimisalustan, eLenan. Yhtiö tuotti myös ensimmäisen MOOC-kurssin PRACEn (Partnership for Advanced Computing in Europe) Future Learn -oppimisalustalle. Myös webinaarien ja koulutusvideoiden tuotantoon panostettiin voimakkaasti sekä muutamia kursseja pilotoitiin osin verkkototeutuksena. Koulutustiloihin hankittiin uudet videokuvaus- ja tallennuslaitteistot verkkokoulutusten edistämiseksi.  Sama kehityssuunta jatkuu myös vuonna 2020.

Vuonna 2019 CSC:n tarjoamaa koulutusta järjestettiin 172 päivänä omissa koulutustiloissa, suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa sekä pohjoismaisissa yliopistoissa. Koulutustapahtumiin osallistui kaikkiaan n. 1980 henkilöä (mukaan lukien DL-koulutuskierrokset ja webinaarit). Osallistujien tyytyväisyys on säilynyt edelleen hyvällä tasolla. Palautekyselyissä vastanneiden keskuudessa kurssien yleisarvosana oli 8.7 (asteikolla 1–10). PRACE Training Center toiminnassa saavutettiin historian parhaat tulokset Suomessa: 11 kurssia, 249 osallistujaa ja koulutuspalautteiden keskiarvo 9,1. Koulutuksiin osallistujista reilut 72 % suosittelisi CSC:n koulutuksia.


 

Kumppanit, toimittajat ja tutkimusinfrastruktuurirahoittajat

Pitkäjänteiset suhteet toimittajiin, alihankkijoihin ja palveluntarjoajiin ovat avainasemassa liiketoiminnan vastuullisuuden ja tuotannon jatkuvan parantamisen kannalta. CSC noudattaa hankinnoissaan julkisia hankintoja koskevia säädöksiä. CSC pyrkii hankinnoissa tasapuoliseen kohteluun, pitkäaikaisiin sopimuksiin ja avoimeen yhteistyöhön. CSC:n tavoitteena on kehittää kumppanuuksia ja siten taata hyvät liiketoimintaolosuhteet kaikille osapuolille sekä paras mahdollinen palvelu asiakkaille. Kaikkien toimittajien odotetaan noudattavan CSC:n toimintaperiaatteita.

Kumppanitoiminnan merkitys CSC:lle kasvaa koko ajan ja sen kehittäminen jatkuu. Esimerkiksi alihankkijoiden osalta siirryttiin vahvempaan ja keskitetympään kumppanuuksien hallintaan, jotta kumppaneiden osaaminen saadaan koko CSC:n käyttöön ja sitä kautta entistä paremmin hyödyksi asiakaskunnalle. Jatkossa on tärkeää optimoida osaaminen CSC:n omien ja alihankkijaresurssien kesken. CSC toimeenpanee keskitettyjä kilpailutuksia, joiden tuloksia korkeakoulut voivat hyödyntää myös suoraan kaksisuuntaisten puitesopimusten kautta.

 

Tuomalla tekoälyyn optimoitua laskentakapasiteettia ja asiantuntemusta FCAI:n käyttöön CSC edistää tutkimusryhmien näkemää kokonaispalvelua.

 

 

Myös erilaisten verkostokumppanuuksien merkitys kasvaa koko ajan. Tässä mallissa kumppani ei välttämättä osta eikä myy palveluja CSC:lle, vaan verkoston kautta saadaan suurempi lisäarvo suoraan asiakkaaseen päin. Yksi esimerkki tästä on Suomen tekoälykeskus (FCAI), jonka kanssa CSC on tiivistänyt kumppanuutta. FCAI:n osakkaina ovat HY, Aalto ja VTT ja se pyrkii edistämään tekoälyn käyttöä tutkimushankkeissa ja yritysten TKI toiminnassa. Tuomalla tekoälyyn optimoitua laskentakapasiteettia ja asiantuntemusta FCAI:n käyttöön CSC edistää tutkimusryhmien näkemää kokonaispalvelua.

CSC toimii yhteistyökumppanina EU:n, Suomen Akatemian, Tekesin ja NordForskin rahoittamissa yhteistyöhankkeissa. CSC osallistui Suomen Akatemian FIRI- ja EU:n Horisontti 2020 -puiteohjelman apurahahakuihin. Onnistuminen hankkeissa hankkeiden määrällä ja rahallisella arvolla mitattuna sekä vastuullinen kustannusten seuranta ja tulosten raportointi sovitusti ovat keskeisiä mittareita liiketoiminnan vastuullisuuden kannalta.
 

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja sidosryhmäyhteistyö

CSC pyrkii vaikuttamaan niihin kansallisiin ja kansainvälisiin toimintaedellytyksiin, joilla on merkitystä yhtiön tai sen sidosryhmien kannalta. Vaikuttamistyön lähtökohtana on yhtiön strategisten tavoitteiden ja linjausten tukeminen ja CSC:n asiantuntemuksen hyödyntäminen laajemmin yhteiskunnassa.
 

Lausunnot ja kuulemiset

Vuonna 2019 CSC osallistui aktiivisesti toimialalleen relevantteihin EU-kuulemisiin sekä lakihankkeiden lausuntokierroksiin, joista osaan liittyi myös valiokuntakuuleminen tai muu tapaaminen eduskunnassa. Kaikki lausunnot ja vastaukset EU-kuulemisiin löytyvät verkosta CSC:n lausunnot –sivulta. 
 

EU:n puiteohjelmien valmistelu ja EU-hankkeet

CSC seurasi EU:n rahoitusohjelmien (mm. Horisontti Eurooppa- ja Digitaalinen Eurooppa –ohjelmat) valmistelua ja pyrki vaikuttamaan niihin strategisten tavoitteidensa mukaisesti mm. kansallisen hanketoimijaverkoston kautta. EU-hankkeisiin, kuten EuroHPC/LUMI –hankkeeseen liittyvä vaikuttamis- ja sidosryhmätyö oli aktiivista.
 

Vaalit ja Suomen EU-puheenjohtajuus

Ennen eduskuntavaaleja CSC nosti strategisiin tavoitteisiinsa pohjautuvia teemoja ja teki niiden pohjalta ehdotuksia hallitusohjelmaan. CSC, UNIFI ja ARENE järjestivät yhdessä eduskuntavaalipaneelin, jossa nostettiin esiin tutkimus- ja koulutussektorin teemoja, ja johon osallistui viiden suurimman eduskuntapuolueen ehdokkaita.

Osana EU-puheenjohtajuuskauden oheistapahtumia CSC järjesti yhdessä Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan kanssa globaalin Research Data Alliance –hankkeen yleiskokouksen sekä EU:n e-Infrastructure Reflection Group –kokouksia, joiden teemoiksi nostettiin Suomen EU-puheenjohtajuuden prioriteetteja tutkimuksen ja koulutuksen alueilta. 

 

Menestyksekästä yhteistyötä tutkimus- ja kehityshankkeissa

CSC:llä on laaja kansallinen ja kansainvälinen verkosto yhteistyökumppaneita, joiden kanssa teemme menestyksekästä yhteistyötä tutkimus- ja kehityshankkeissa. Suuri osa näiden hankkeiden rahoituksesta tulee Euroopan komission rahoitusohjelmista. Vuonna 2019 CSC osallistui yhteensä 30 EU-hankkeeseen. Näissä hankkeissa CSC vastasi yhteensä kymmenen työpaketin johtamisesta ja koordinoi kolmea hanketta. Hankkeissa tehtävä yhteistyö on tärkeää, sillä se laajentaa CSC:n osaamista, tarjoaa uusia mahdollisuuksia kehittää palveluita asiakkaillemme sekä laajentaa myös asiakkaidemme mahdollisuuksia osallistua EU-hankkeisiin.

CSC on osa eurooppalaista PRACE-tutkimusinfrastruktuuria (Partnership for Advanced Computing in Europe), joka tarjoaa tutkijoille laskentaresursseja Euroopan nopeimmilla supertietokoneilla. Vuonna 2019 PRACE:n kautta myönnettiin suomalaistaustaisille tutkijoille laskenta-aikaa yhteensä 95,4 miljoonaa laskentatuntia. Näiden rahallinen arvo on yhteensä 1,4 miljoonaa euroa. Lisäksi viime vuonna myönnettiin 56,5 miljoonaa laskentatuntia projekteille, joissa suomalaistaustainen tutkija on osana tutkimusryhmää. Näitä erittäin kilpailtuja supertietokoneresursseja käytetään erittäin vaativaan laskentaan eri tieteenaloilla. Lisäksi suomalaiset tutkijat käyttivät vuonna 2019 yli 95 miljoonaa laskentatuntia Euroopan tehokkaimpiin lukeutuvilla superkoneilla PRACE:n vuonna 2018 myöntämillä resursseilla.

Yhdessä lukuisten suomalaisten korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden kanssa CSC:llä oli vuonna 2019 aktiivinen ja menestyksekäs rooli myös Euroopan avoimen tieteen pilvipalvelu EOSCin rakentamisessa. Palvelun tavoitteena on tukea laaja-alaisesti eurooppalaista tutkimusta kehittämällä keinoja tutkimusdatan avoimuuden edistämiseksi. Tavoitteen toteutumista tuetaan lukuisilla hankkeilla ja työryhmillä, jotka keskittyvät niin yhteisten toimintatapojen luomiseen kuin teknisiin ratkaisuihin. Vuonna 2019 CSC toimi kumppanina EOSC-hub, EOSCsecretariat.eu, EOSC-Nordic ja EOSC-Life -hankkeissa, joissa pyritään tukemaan EOSCin hallintoa, suunnittelua, palvelutuotantoa sekä linkittämään temaattisia tutkimusinfrastruktuureja osaksi EOSCin visiota.

Lisäksi CSC osallistui kansallisena osakeskuksena aktiivisesti myös biotieteiden infrastruktuuri ELIXIRin toimintaan CINECA-, CORBEL-, EJP-RD-, EOSC-Life- ja ELIXIR-EXCELERATE-hankkeiden kautta. ELIXIR vastaa julkisen tutkimuksen tuottaman tiedon pitkäaikaisesta saatavuudesta ja sen tärkeimpiä palveluita ovat genomien, proteiinien ja lääkeaineiden avoimet globaalit tietokannat, jotka auttavat esimerkiksi ymmärtämään tarttuvia tauteja aiheuttavia bakteereja ja viruksia sekä kehittämään niihin uusia lääkeaineita ja hoitoja. CSC erikoistuu ELIXIR-verkostossa tietoon perustuvan laskennan palveluihin, erityisesti ihmisistä tuotettujen tietosuojan alaisten tutkimusaineistojen tietoturvalliseen löydettävyyteen ja siirtoon yksityisverkoissa. Vuonna 2019 CSC liittyi osaksi ELIXIR-verkoston Euroopan laajuista suurteholaskentaverkostoa. Verkosto tarjoaa matalan hiilijalanjäljen hajautetun supertietokonekapasiteetin tutkimusverkostoille Euroopassa ja muualla.

 

Osana verkostoa CSC lisäksi edistää kansallista ja kansainvälistä avointa tutkimuskehitystä tuottamalla tietoturvallisia tiedonhallinta- ja laskentapalveluita julkisille tutkijayhteisöille.

 

 

Osana verkostoa CSC lisäksi edistää kansallista ja kansainvälistä avointa tutkimuskehitystä tuottamalla tietoturvallisia tiedonhallinta- ja laskentapalveluita julkisille tutkijayhteisöille. CSC ja ELIXIR tukivat vuoden 2019 aikana lähes 2 000 bio- ja terveysalan tutkimusprojektia. ELIXIR jatkoi myös työtään tietoturvallisten tiedonhallintastandardien kehityksessä osana maailmanlaajuista Global Alliance for Genome and Health -yhteisöä.

Kansainvälisten kumppanuuksien lisäksi CSC teki vuonna 2019 yhteistyötä suomalaisissa tutkimus- ja kehityshankkeissa, erityisesti data-analytiikkaan liittyen. Euroopan komission aluekehitys- ja sosiaalirahastojen rahoittamissa DAKI-, HYTELI- ja TÄRY-hankkeissa sovelletaan data-analytiikan menetelmiä käytännön ongelmiin ja pyritään lisäämään data-analytiikan käyttöä Kainuussa sekä tarjotaan yhteistyökumppaneiden käyttöön tieteellisen laskennan infrastruktuureihin liittyvää osaamista. Data-analytiikan työpajojen kautta CSC on tehnyt käytännönläheistä osaamisen kehittämistä kymmenien paikallisten yritysten kanssa. CSC on hankkeissa tiiviissä yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston, Oulun yliopiston ja VTT:n kanssa. Yhteistyössä on kehitetty mm. videokuvaa analysoivaa tekoälyä hiihtovalmennuksen tarpeisiin.

Lisätietoja CSC:n kansainvälisistä projekteista löytyy verkkosivuilta: www.csc.fi/yhteistyo

EU-hankkeet, joihin CSC osallistui 2019

Projekti Kesto Koordinointivastuu  Työpaketin vetovastuu
AARC2 2017-2019    
Arrowhead Tools 2019-2022    
Blue Cloud 2019-2022    
CINECA 2019-2022   x
CompLeap 2017-2019 x x
CORBEL 2015-2020    
DAKI 2018-2020 x  
E-CAM 2015-2020    
ELIXIR-EXCELERATE 2015-2019    
EnhanceEOSC 2019-2021    
ENVRIplus 2015-2019    
EOSC-hub 2018-2020   x
EOSC-Life 2019-2022    
EOSCpilot 2017-2019   x
EOSCsecretriat.eu 2019-2021   x
EU-OPENSCREEN-DRIVE 2019-2023    
FAIRsFAIR 2019-2022   x
GÉANT GN4-2 2016-2019    
GÉANT GN4-3 2019-2022    
High-Performance Digitisation 2018-2020 x x
HPC-Europa3 2017-2021   x
HPC-GIG 2018-2020    
HYTELI 2019-2020    
MARINET2 2017-2020    
PHIDIAS 2019-2022    
PRACE-5IP 2017-2019   x
PRACE-6IP 2019-2021   x
RDA Europe 4 2018-2020    
SeaDataCloud 2016-2020    
TÄRY 2019-2020    


 

Henkilöstö

CSC:n liiketoiminta ja sen tuottamat palvelut perustuvat monipuoliseen ja vahvaan asiantuntijuuteen, jossa henkilöstön osaaminen ja kyky ratkaisukeskeiseen toimintaan ovat avaintekijöinä yrityksen menestymiselle.

Vuoden 2018 lopussa CSC:llä työskenteli 413 henkilöä, joista vakituisessa työsuhteessa oli 93 % henkilöstöstä. Henkilöstön vaihtuvuus oli 5,7 % joka on toimialalla hyvällä tasolla (henkilöstöä kokevia tunnuslukuja voi katselmoida tarkemmin Toimintakertomuksesta).

Työmarkkinaosapuolet sopivat vuonna 2016 kilpailukykysopimuksesta, johon perustuen työehtosopimuksissa on sovittu työajan pidentämisestä 24 tunnilla. CSC:llä pidennys on toteutettu tarkoitetulla tavalla. Vuoden 2019 osalta työajan pidentäminen toteutettiin käytännössä pidentämällä työpäivän pituutta kuudella (6) minuutilla. 

Työhyvinvoinnista ja yhtäläisistä mahdollisuuksista huolehtiminen

Asiantuntijatehtävissä erityisesti henkinen työkyky on keskeisessä asemassa henkilöstön työssä jaksamisen ja työmotivaation kannalta. CSC:llä työhyvinvointi huomioitiin monin eri tavoin, esimerkiksi kehittämällä henkilöstöetuja, selkeyttämällä suorituksen johtamisen toimintatapoja, ottamalla henkilöstöä mukaan keskusteluun ja päätöksentekoon sekä kartoittamalla heidän ehdotuksiaan työhyvinvoinnin kehittämisen osalta. Tämän lisäksi CSC tarjoaa työntekijöilleen laajat työterveyshuollon palvelut ja terveysturvavakuutuksen sekä monipuolisesti tuettuja liikunta-, virkistys- ja harrastemahdollisuuksia.

Vuoden 2019 tammikuussa CSC:llä toteutettiin henkilöstötyytyväisyyskysely, Pulse Meter, jonka tulosten perusteella kaikkien indeksien (sitoutuneisuus, johtajuus ja suoriutuminen) trendi on positiivinen. Erityisesti CSC:n johtamiskulttuuri, työntekijöiden osallistaminen ja työnantajamielikuva sai myönteistä palautetta henkilöstöltä. Operatiivisessa toiminnassa ja johtamisessa on vielä CSC:llä kehittämistä. Kyselyn perusteella CSC:n vahvuuksia ovat reilu palkitseminen, yhtiön tulevaisuus, työnteon mahdollistavat resurssit, osaamisen ja tiedon jakaminen sekä esimiestyö ja ryhmien vahva yhteishenki. Kehittämisen varaa löytyi muun muassa työn kannalta keskeisen tiedon saatavuudesta, ryhmien välisen vuorovaikutuksen ja päätöksenteon tehokkuudesta. Kokonaisuutena Pulse Meter kyselyn perusteella CSC:n henkilöstö kokee työskentelevänsä merkityksellisten asioiden parissa luottamuksellisessa ilmapiirissä, jossa on mahdollisuus kehittyä ammatillisesti.     

CSC:n toimintaohje, eli Code of Conduct, kuvaa kattavasti henkilöstön oikeuksiin liittyvät periaatteet, joita noudatetaan yrityksen kaikissa toiminnoissa. Toimintaohjetta täydentää sisäinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, jonka sisältö katselmoidaan ja päivitetään säännöllisesti.

Suorituksen johtaminen, osaamisen kehittäminen ja palkitseminen

Tulos- ja tavoitekeskustelut käydään CSC:llä vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana ja niissä arvioidaan edellisen kauden saavutukset ja asetetaan alkavan kauden tavoitteet. Työntekijöiden henkilökohtaiset tavoitteet linjataan suhteessa yksikön ja yhtiön tavoitteisiin. Osaamisen kehittämisen suunnittelua tehdään henkilökohtaisen kehityssuunnitelman puitteissa elo-syyskuussa ja sen toteutumaa seurataan aktiivisesti työntekijöiden ja heidän esihenkilöiden toimesta.  

Henkilöstölle jaettiin vuonna 2019 tulospalkkioita, joiden suuruus oli maksimissaan noin 12 % vuosipalkasta. Hallitus päättää vuosittain tulospalkkioiden myöntämisestä ja perusteista sekä valtuuttaa toimitusjohtajan toteuttamaan tulospalkkioiden jakamisen henkilöstölle.

CSC haluaa olla houkutteleva ja vastuullinen työnantaja, joka innostaa henkilöstöään yltämään hyviin suorituksiin. CSC kannustaa henkilöstöä myös elinikäiseen oppimiseen ja tukee jatko-opintoja opintovapaiden muodossa. Suuri osa henkilöstöä osallistui viime vuoden aikana erilaisiin ammattitaitoa kehittäviin koulutuskokonaisuuksiin, jonka lisäksi henkilöstöä kannustettiin jatkuvaan työssä tapahtuvaan oppimiseen.

CSC:n henkilöstö 2019

 

Takaisin ylös Siirry yhteiskuntavastuun sivulle