Vastuullisuuden periaatteet ja talous

Omistus ja hallinnointi

CSC on voittoa tavoittelematon erityistehtäväyhtiö, jonka omistavat Suomen valtio (70 % osakekannasta) ja suomalaiset korkeakoulut (30 % osakekannasta). Yhtiö ei jaa osinkoa tai muuta vastikkeetonta hyvitystä. CSC toimii julkisista hankinnoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2014/24/EU) 12 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisena omistajiensa sidosyksikkönä. Yhtiö palvelee muita tahoja kuin omistajia siten, että hankintalainsäädännössä säädetty muihin kuin omistajiin kohdistuvan sallitun ulosmyynnin raja ei ylity.

CSC on voittoa tavoittelematon erityistehtäväyhtiö, jonka omistavat Suomen valtio ja suomalaiset korkeakoulut.

CSC:n omistajat ovat järjestäneet omistajayhteistyön laatimalla osakassopimuksen ja muodostamalla yhteisen neuvottelukunnan. Neuvottelukunnan jäsenet nimetään kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja siinä on viisi valtion nimeämää ja viisi korkeakoulujen nimeämää jäsentä. Valtio-omistajan puolesta toimiva opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää neuvottelukunnalle myös puheenjohtajan. Neuvottelukunnan tehtävänä on laatia yhtiölle omistajastrategia, valvoa sen toteutumista ja arvioida yhtiön yhteiskunnallista ja taloudellista kokonaistulosta. Vuonna 2018 asetetun neuvottelukunnan laatima omistajastrategia julkaistiin alkuvuonna 2021. Sen toimikauden päättyessä uusi neuvottelukunta nimettiin vuoden 2021 alussa. 

CSC:n hallinnosta ja toiminnasta vastaavat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain ennen kesäkuun loppua.

CSC:tä koskevat pääasialliset normit ovat Suomen osakeyhtiölaki (624/2006) ja laki valtion yhtiöomistuksesta ja omistusohjauksesta (1368/2007 ja 1315/2016). CSC:n hallinnointia ohjaavat lisäksi valtion omistajapolitiikkaa koskevaa valtioneuvoston periaatepäätös (VNK/2020/48), yhtiöjärjestys, omistajien välinen osakassopimus sekä neuvottelukunnan ja hallituksen määrittelemät periaatteet ja ohjeet. CSC noudattaa listaamattomana yhtiönä soveltuvin osin myös Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance 2020).

Hallitus ja johtoryhmä etuyhteystiedot

Hallitukseen kuului vuonna 2020 seitsemän jäsentä. Yhtiökokous nimitti hallitukseen yhden uuden jäsenen, Tua Huomon, huhtikuussa 2020. Hallituksen puheenjohtajana toimi Mirjami Laitinen ja hallituksen muita jäseniä olivat Heikki Mannila, Jukka Mönkkönen, Jouko Paaso, Veera Sylvius ja Leena Viljo. Yhtiön toimitusjohtaja on Kimmo Koski.

CSC:n johtoryhmään vuonna 2020 kuuluivat Kimmo Koski, Tiina Kupila-Rantala, Janne Kanner, Irina Kupiainen, Minna Lappalainen, Pekka Lehtovuori, Klaus Lindberg, Antti Mäki, Tero Tuononen, Pekka Uusitalo, Per Öster sekä henkilöstön edustajana Tomasz Malkiewicz.

Johtoryhmä on poikkeusolosuhteiden ajan toiminut laajennetussa kokoonpanossa, johon kuuluivat lisäksi Teemu Kiviniemi, Damien LeCarpentier, Totti Mäkelä, Kimmo Niittuaho ja Jura Tarus.

CSC:n hallitus
CSC:n johtoryhmä 1.4.2021-

Olennaiset yhteiskuntavastuun teemat ja näkökohdat

Yhteiskuntavastuun johtaminen ja toimintaperiaatteet

CSC:n toimintaa ohjaavat yhteistyötä, osaamista, välittämistä ja vastuullisuutta korostavat arvot. CSC:n arvomotto ”Yhdessä osaamme ja välitämme – vastuullisesti” muodostaa yrityskulttuurin perustan. Arvojen mukaista toimintaa tukee CSC:n eettinen toimintaohje (”Tapamme toimia”, Code of Conduct). Toimintaohje kertoo, mitä CSC:llä tarkoitetaan hyvällä liiketoimintatavalla ja terveellä vuorovaikutuksella sidosryhmien, yhteiskunnan ja ympäristön kanssa. Ohje koskee koko CSC:n henkilökuntaa ja hallitusta, ja siihen kuuluvat asiat sisältyvät henkilöstön perehdytysohjelmaan ja säännöllisiin kehityskeskusteluihin. Toimintaohje on julkinen, ja CSC edellyttää myös yhteistyökumppaniensa noudattavan sen periaatteita. 

Yhdessä osaamme ja välitämme – vastuullisesti.

CSC:n hallitus seuraa yhteiskuntavastuun johtamista ja toteutumista osana työjärjestyksensä mukaista toimintaa. Hallitus arvioi jatkuvasti CSC:n palvelujen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja yhtiön kykyä tuottaa yhteiskunnalle lisäarvoa erityistehtävän tarkoittamalla tavalla. Yhtiön kyvykkyyys toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti vaikuttaa hallituksen päätökseen mahdollisten tulospalkkioiden jakamisesta yhtiön henkilöstölle ja johdolle.

Hallitus vahvistaa vuosittain yhtiön riskienhallintasuunnitelman sekä hyväksyttävät jäännösriskit. Strategisten riskien arvioinnissa otetaan huomioon toimintaympäristön muutosten lisäksi yhtiön toiminnasta aiheutuvat riskit, kuten esimerkiksi ympäristöön liittyvät riskit. Toimitusjohtaja vastaa johtoryhmän kanssa siitä, että riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty. Vastuullisuuden johtaminen ja käytännön toimenpiteiden koordinointi tapahtuu yhtiön normaalin johtamisjärjestelmän kautta.

Toimitusjohtaja yhdessä johtoryhmän kanssa vastaa sisäisestä valvonnasta eli ohjaus- ja toimintaprosesseista, joilla varmistetaan, että toiminta on lainmukaista ja tuloksellista, ja yhtiön raportointi on luotettavaa ja  läpinäkyvää. Sisäisestä tarkastuksesta vastaa talousjohtaja yhteistyössä muun johdon ja tilintarkastajan kanssa.

CSC on sitoutunut edistämään kestävän kehityksen tavoitteita, jotka ottavat huomioon taloudellisen toiminnan suhteen ekologisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin arvoihin. Yhteiskuntavastuun eri osa-alueiden toteuttaminen sisältyy CSC:n jokaisen työntekijän päivittäisiin tehtäviin.

Raportointi- ja laskentaperiaatteet

Yhteiskuntavastuuraportti kattaa kaikki CSC:n määräysvallassa olevat toiminnot. Edellisten vuosien tiedot on esitetty kunkin vuoden organisaatiomallin ja toimintojen mukaisesti, eikä aiempia tunnuslukuja ole jälkeenpäin oikaistu muutoksia vastaaviksi.

CSC:llä ei ole suoraan tai välillisesti yli 50 %:n osakeosuutta missään omistamassaan yhtiössä, joten näiden yhtiöiden tietoja ei ole sisällytetty yhteiskuntavastuuraporttiin.

CSC tunnistaa mittaustiedon keruun ja yhdistelyn haasteet ja pyrkii kehittämään seurantaa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Mittaus- ja laskentaperiaatteet

Taloudellinen vastuu

Tiedot taloudellisen vastuun tunnuslukuja varten on koottu kirjanpitojärjestelmästä sekä tilintarkastajan tarkastamasta tilinpäätöksestä. Keskeiset tunnusluvut on laskettu seuraavasti:

Liikevoitto- % = liikevoitto / liikevaihto

Oman pääoman tuotto = nettotulos / omapääoma

Sijoitetun pääoman tuotto = (nettotulos + verot + rahoituserät) / sijoitettu pääoma

Quick ratio = rahoitusomaisuus / (lyhytaikainen vieras po - saadut ennakot)

Current ratio = (rahoitusomaisuus + vaihto-omaisuus) / lyhytaikainen vieras po

Omavaraisuusaste = oma pääoma / taseen loppusumma*100

Suhteellinen velkaantuneisuus  % = taseen velat/ liikevaihto (12 kk)

Sosiaalinen vastuu

CSC:n henkilöstövastuun tiedot tulevat useista lähdejärjestelmistä, kuten työajanseurantajärjestelmästä ja henkilöstötietokannasta. Henkilöstöhallinnon nimetyt henkilöt kokoavat tiedot ja toimittavat raportin edellyttämät tunnusluvut ja tilastot. Keskeiset tunnusluvut on laskettu seuraavasti:

Lähtövaihtuvuus = (palveluksesta lähteneiden henkilöiden määrä 1.1.–31.12.) / (henkilöstön määrä 31.12.) x 100 %

Tapaturmataajuus = (tapaturmien määrä 1.1.–31.12.) / (1 000 000 työtuntia)

Sairauspoissaolo-% = (sairauspoissaolopäivien määrä 1.1.–31.12.) / (teoreettinen säännöllinen työaika 1.1.–31.12.) x 100 %

Nettosuositteluindeksi (Net Promoter Score, NPS) on laskettu seuraavasti:

NPS = (suosittelijoiden lukumäärä - arvostelijoiden lukumäärä)/(vastaajien lukumäärä) * 100

Asiakkaiden antamat vastaukset (0-10) luokitellaan seuraavasti: 0–6 = arvostelijat, 7–8 = passiiviset, 9–10 = suosittelijat

Ympäristövastuu

Espoon ja Kajaanin datakeskuksissa seurataan erikseen tilojen infrastruktuurin energiankulutusta ja tiloissa olevien IT-järjestelmien energiankulutusta. Energiatehokkuutta mitataan PUE-arvolla (Power Usage Effectiveness) seuraavasti:

PUE = (datakeskuksen käyttämä kokonaisenergia) / (palvelinten käyttämä energia)

PUE-arvo ei anna täysin yksiselitteistä kuvaa energiatehokkuudesta, sillä arvossa tulisi huomioida palvelinkeskuksen käyttöaste. PUE on kuitenkin kansainvälisesti käytetyin mittari ja valittu vertailukelpoisuuden vuoksi indikaattoriksi.

Takaisin ylös Siirry yhteiskuntavastuun sivulle